Missä kuljimme kerran (Kjell Westö)

Lisätiedot: wikipedia

Kjell Westön romaani sai aikanaan innostuneet vastaanoton ja muistan kohinan julkisuudessa julkaisun aikaan. Kirja ja kirjailija palkittiin myös Finlandia-palkinnolla eikä missään nimessä syyttä sillä Missä kuljimme kerran on erinomainen teos.

Kirjassa kuljetaan helsinkiläisten suomen ruotsalaisten matkassa heidän nuoruudestaan ja Kansalaissodasta aina keski-ikään ja Jatkosotaan saakka. Kirja kuvaa Kansalaissodan aiheuttamia haavoja niin yhteiskunnassa kuin sotaan osallistuvissa yksilöissä, se kuvaa suomen- ja ruotsinkielisten katkeroituvaa juopaa Helsingissä ja merkittävään osaan nousee myös kieltolain aikaisen rappiokäyttäytymisen syiden ja seurausten käsittely.

Westö on mainio kuvaamaan ihmisiä, heidän vaikuttimiaan ja ratkaisujaan sekä ympäristöä, jossa ihmiset elävät. Luokkaerot ja punaisen ja valkoisen näkökulman kuvaus on uskottavaa ja lukija kykenee hyvin samaistumaan molempien osapuolien näkemyksiin. Toisaalta kuvaus ihmisten sisäisistä ristiriidoista Kansalaissodassa tapahtuneen vuoksi ja traumojen yksilötason käsittelyn sanoittaminen on vakuuttavaa.

Missä kuljimme kerran on myös kuvaus Helsingistä ja sen kasvusta ja kehittymisestä itsenäisyyden ajan ensimmäisillä vuosikymmenillä ja kaupungin kuvaus on nautittavan monipuolista ja -säikeistä ja voin kuvitella, että Helsinki todella on ollut kirjan kuvaaman kaltainen paikka tuolloin.

Hieno kirja ja ehdottomasti lukemisen arvoinen!

Kapina tehtailla: Kuusankoski 1918 (Seppo Aalto)

Lisätiedot Wikipedia

Kansalaissodasta on kirjoitettu paljon ja monesta näkökulmasta. Käsitelty on sekä punainen että valkoinen terrori, vankileirit, lapset ja tietenkin yleisemmin sota ja sen vaiheet lukuisissa teoksissa. Kapina tehtailla on erittäin kunnioitettava lisä tähän kokonaisuuteen sillä siihen on koottu Kymenlaakson alueen tapahtumat ja henkilöt kohtaloineen todella kattavasti. Sodan tapahtumat käydään kronologisesti läpi, ihmiskohtalot selvitetään juurta jaksaen ja molempien osapuolien hirmuteot tuodaan esiin piinallisen yksityiskohtaisesti.

Omaan makuuni yksityiskohtia on kuitenkin kirjassa vähän liikaa ja tapahtumien seuraamistä häiritsee kymmenet tekstissä vilahtavat nimet, joista moniin palataan kirjan myöhemmissä vaiheissa uudelleen ja nimiä olisi siksi hyvä muistaakin. Sinälläänhän erityisesti nimien esiin tuominen on hienoa, koska monelle Kymenlaakson kanta-asukkaalle nimet merkitsevät paljon ja kirjan hahmot voivat hyvin olla menneiden sukupolvien sukulaisia. Me muut voimme arvostaa sitä, että Kapina tehtailla on niin yksityiskohtainen ja tarkka mutta nämä eivät tuo meille samanlaista lisäarvoa.

Kaiken kaikkiaan Kapina tehtailla: Kuusankoski 1918 on tärkeä kirja ja se ansaitsee sekä kaiken saamansa kohinan lukijapiireissä että vuoden 2018 Tieto-Finlandian, joka kirjalle annettiin. Minusta kirja oli kiinnostava mutta omakohtaisuuden puuttuminen teki valtavasta yksityiskohtien määrästä paikoin puuduttavaa ja vaikealukuista.